30. toukokuuta 2013

Stipendikortit


Tänä vuonna sain taas ilokseni väkertää töissä stipendikortteja, sanoisin että oikein mieleinen työtehtävä :)

Korttien pitää sopia sekä tytöille että pojille, joten mitkään liian vaaleanpunaiset hempeydet ei nyt käyneet. Ja vähän juhlavakin pitää olla, koska nämä ei kuitenkaan ole mitään perus-onnittelukortteja. Näihin sävyihin sitten päädyin, tarvikkeet on kaikki Sinellistä. Kukkaset veivasin Cuttlebugilla.



Ylemmän kuvan mustaa kartonkia ei ollut kaupassa tarpeeksi, joten osa korteista on vähän erilaisia. Ei haittaa yhtään, muutama oppilas nimittäin sai sekä luokka- että ainestipendin, joten saivat sitten erilaiset kortitikin.



Yksi linssilude sointuu korttien kanssa ihan sävy sävyyn ;)

29. toukokuuta 2013

Pieni kielotyttö


Kielojen aika on nyt parhaimmillaan! Kaavailemme antavamme opettajillekin kesälahjoiksi tuoksuvaa ihanuutta johonkin nättiin purnukkaan laitettuna. (Pari päivää aikaa kehitellä purnukat!)



Kielot toivat yllättäen mieleeni lapsuuteni erään suosikki-satukirjan Pieni Kielotyttö. (Jaetulle ekalle sijalle pääsee tosin myös Astrid Lindgrenin Kultasiskoni.) Tämä kyseinen kirja on painettu vuonna 1971 (3. painos), hankittu siis ennen syntymääni ja hinta on ollut 1 mk 50 penniä.



Kuvitus tässä kirjassa on aivan sanoinkuvaamattoman ihana. Tarina alkaa surullisesti kun rankkasade on upottanut Kielotytön talon.



Hän löysi kuitenkin uuden kodin kielosta ja mikä parasta, talossa oli monta kaunista ovikelloa!



Tarina päättyy tietenkin onnellisesti Kielotytön ja Kieloprinssin häihin, joissa perhonenkin itkeä tirauttaa. Niin söpöä :)

Löytyyköhän meidän kielomeren uumenista näin suloisia rakkaustarinoita?


27. toukokuuta 2013

Kasvilootat


Meillä kasvaa erinäisiä asioita erilaisissa laatikoissa. Tämän kevään uusi laatikko tehtiin karviaisille, siinä nököttää nyt Lepaan punainen ja Hinnonmäen keltainen, väleissä sammalleimua. Pitäisi olla punakukkaista, mutta eihän sitä koskaan tiedä...



Takapihan lootan kuukausimansikka kukkii jo, ihanaa!



Neljä isoa laatikkoa löytyy takapihalta, viime kesänä valmistuivat ja tänä kesänä aion ne vielä maalata. Etummaisessa on yrttejä ja erikoismansikoita (kk-mansikka sekä ananas- ja vadelmamansikat), seuraavassa naposteluun Valotarta ja Honeyoea. Kolmannessa laatikossa kasvaa tänä vuonna potut ja viimeisessä on salaattia, hernettä, kesäkukkaa ja sen sellaista.



Mansikkakankaan peitin ulkonäkösyistä kuivalla heinällä. Mietinnässä on se, millä peitetään kypsyvät herkut linnuilta. Joku verkkoviritelmä taitaa olla paras, viime kesänä linnut ei meinaan pelänneet tarpeeksi pelättimiä ja muita härpäkkeitä.



Kivan näköinen tulisi, jos laatikkojen välikäytävät kattaisi jollain. Nyt on ihan ´au naturel`, metsäpohja.




Kielot alkaa välittömästi laatikoiden jälkeen. Kukat avautuvat kovaa vauhtia, kohta tuoksu on huumaava!

25. toukokuuta 2013

Vaaleaa vihreää


Niin on herkullinen tämä kevään vihreä! Nyt siitä pitää muistaa nauttia kunnolla, juhannukseen mennessä luonnossa lähes kaikki vihreä muuttuu samaksi tasaiseksi sävyksi.

Etupihalta löysin uuden kuvakulman. Auto ei ole paikallaan joten koko alalle mahtuu melkeinpä vaan vihreää. Kanukkakaarien edessä rehottaa tulppaaneja ja väleissä yrittää pinnistellä kerrottuja pioneja. Oikeassa reunassa erottuu kolme tulppaanihujoppia, joista pitäisi tulla niitä tummia.



Ostin tällaisen taimen viime syksyn alesta, mutta ei mulla ole enää hajuakaan, mikä tuo on. Tunnistaako joku?
Ihanat lehdet siinä on kuitenkin:)



Kiinanlaikkuköynnöksen lehtiin tulee kesän edetessä vaaleanpunaiset reunat ja kärjet. Sweet :))



Ja pakollinen kirsikankukkakuva! Näitä saattaa vielä tulla, ne vetää kameraa puoleensa magneetin lailla. ja näitäkin pitää tiirata ihan läheltä, että erottaa yksityiskohdat ja vivahteet. Täydellistä kauneutta.



Köynnöskuusama on aina kovin elinvoimainen tähän aikaan vuodesta. Ja mikä vihreän sävy uusissa lehdissä!



Tässäkin osaa olla tosi raikas vihreä, neidonruusun pienet söpöiset lehdenalut. Ja paljon piikkejä, ihan söpöt nekin.

Tänään lähden hakemaan Marketanpuiston puutarhatapahtumasta kotiin uusia pioneja, mm. Eedenin parfyymiä ja vadelmajäätelöä, nam ja slurps :)


24. toukokuuta 2013

Timantteja


Sateen jälkeen on paitsi raikasta, myös paikoitellen todella kaunista. Vesipisaroista on tullut timantteja kasvien lehdille. Vanha piharuusu oli kerännyt niitä ihan joka lehdelleen.



Tulppaanin pintaankin timantit näyttävät takertuvan.



Tämän yksilön sisään oli lisäksi piiloutunut ruskea lehti. Aika suojaisa paikka sille :)



Kun tämä tumma yksilö ja sen lajitoverit aukeavat, saa vaaleanpunaiset tulppaanipenkit vähän kontrastia. Odotan innolla!



Angervotkin ovat saaneet timanteista osansa. Tänä vuonna nämä pensaat varmasti kukkivatkin, viime keväänä ne leikattiin ihan alas eikä kukkia ehtinyt muodostua. Olisipa kiva, jos tämä olisi vaaleanpunakukkainen laji, mutta epäilen kyllä että se on valkoinen. No kaunis sekin :)


20. toukokuuta 2013

Isokäpäläisille





Tilauksessa ensi jouluksi on sukkia miehille. Miten niitä onkin niin "vaikea" tehdä? Kun naisten sukkia tulee sen enemmän ajattelematta niin miesten sukkien kohdalla pitää jo ihan suunnitella. Luoda enemmän aloitussilmukoita ja tehdä pitempi varsi ja jalkaterä :)

Muutamat isot on nyt valmiina, Elli oli kaverikuvassa vihreä-ruskeasävyisten kanssa. Pohjana Menitan oma Lauri -sukkalanka, raidat 7veljestä vihreä ja tweed.




Aurinko lämmittää sisätiloissakin :)



Toiset sukat on myös Lauria ja raita 7veljestä. Tästä yhdistelmästä tuli ihan raikas. Lauri on oikein mukavaa lankaa, jälki on tasaista ja tiivistä. Laatu tuntuisi olevan ihan toinen kuin 7veikassa, tosin mulla ei ole tietoa, miten lanka käyttäytyy valmiissa sukissa, nyppyyntyykö vai säilyykö yhtä kauniina kuin tekovaiheessa.

Voisi siirtyä pikkuhiljaa kesäisempien käsitöiden pariin ja jatkaa sukilla sitten taas elo-syyskuussa ;)


18. toukokuuta 2013

Ullakon autoaarteet


Tyhjensimme autokatoksen yläpuolista varastotilaa edellisen asukkaan roinista ja seassa oli muutama kiva aarre. Vanhoja leluautoja, joista ei oikein saa selville ikää. Veikkaisin ehkä 70-lukua? Näissä turkoosissa ja punaisessa on todellista tyyliä!



Nämä kaksi taas voisivat muotokielensä perusteella olla vaikka kasikytlukua?



Kaunis puuauto on vielä aika hyvässä kunnossakin. Tällä ei liene leikitty kovin ahkeraan. Kopin sisuksen muotoilu on aika huippu!



Kaikista sympaattisin on kuitenkin tämä poliisiauto. Se on sisältä ontto, joten leikkijä on voinut laittaa rosvot ja ryökäleet maijan kyytiin.Tämän voisi laittaa ihan esillekin, meillä kun ei lapset enää tällaisilla leiki.

Osaako joku veikata näille leluille tarkempaa ikää? Ovatkohan vielä vanhempia kuin 70-lukulaisia?


16. toukokuuta 2013

Pikkuaskarteluja


Tyttären synttärit lähestyvät jälleen ja kutsut lähtivät jakoon kavereille. Yhdessä tehtiin kortit kesäisistä materiaaleista. Kutsu -sanasta tehtiin monia versioita ja kortteihin valikoitui mun "vanhalla kaunolla" kirjoittamani sana. Tytön mielestä tuo kirjoitustyyli on niiiin paljon ihanampi kuin nykyinen ja siinä olen kyllä samaa mieltä. Oikeastaan aika harmi, että kaunokirjoitus tuntuu olevan häviämässä tai ainakin se on muuttunut lähes tekstauskirjoitukseksi.



Töissä käytettävää läpyskää varten tein helmistä kaulanauhan. Kiva tuli, mutta ehkä vähän turhan isokokoisia helmiä käytin, koska hökötyksestä tuli aika painava. Voi tuon kanssa kuitenkin toimia ja yllättävän hyvin se käy eri vaatteisiinkin.



Sitten on vielä pakko laittaa kuvat ihanista lasten koulussa tekemistä äitienpäivälahjoista! Tyttö oli tehnyt puhallustekniikalla kirsikanoksataulun. Pallerot on paineltu pikkurillillä :) Huomioni kiinnittyi heti aluksi aika keskellä olevaan kiekuraoksaan, joka on erityisen viehko. Ihana tämä taulu, pitäisi varmaan kehystää!



Poika oli tehnyt tällaisen kauniin kupin. Hänen opettajansa oli kuulemma katsonut ideoita Pinterestistä ja muistankin siellä nähneeni kuvia tällaisesta tekniikasta. Kuppi oli lisäksi pakattu silkkipaperiin, johon oli lyijykynän kumipäällä painettu palloja (tähän idea myöskin Pinterestistä!). Aivan ihana tämäkin. Lasten tekemät jutut on ylipäätään huippuja ja erityisen merkityksellisiä, mutta nämä kaksi ovat ehkä ihanimmat ikinä.

: ))

15. toukokuuta 2013

Sipulikukkasia



Ihan melkein kohta avautuu tulppaanit! Tosin ne on olleet tuossa jamassa jo päiväkausia, hmmm... Muistaakseni nämä on jotain isohkoja kerrannaisia, joten kaipa ne tarvitsevatkin paljon voimaa. lämpöä ja valoa avautuakseen. Toivon, että kukinta on edes vähän hieno kun näin kauan antavat odottaa!



On tämä niin jännää aikaa... Ihan uusia tuttavuuksia nimittäin kaikki nämä, viime syksynä istutettuja.



Takapihalla ovat jo kukassa nämä valko-oranssit narsissit, pienempiä vielä odotellaan. Komea on kukinta näillä, aika isoja ovat kukat. Ja hauska väritys, lehden tyvestä löytyy vähän keltaistakin. Näiden viereen istutin myös koko-oransseja versioita.




Ihan kuin nämä ottaisivat autinkoa ;)



Nämä vaaleankeltaiset taas ovat jo vanhoja tuttavuuksia, toissasyksynä istutteuja. Ystävämme toivat pussin meille lahjaksi kun olimme istuttamassa entiseltä pihalta siirrettäviä kasveja. Talokaupat oli muistaakseni tuolloin jo tehty, mutta avaimia meillä ei vielä ollut. Vähän oli outo tunne istutella kasveja pihalle, joka ei ainakaan tuntunut vielä omalta, vähän niinkuin toisten nurkkia olisi kaivellut. Hauskaa, että nämä narsissit muistuttavat tuosta erityisestä päivästä :)


9. toukokuuta 2013

Viimeinen villatakki



No juu, tämä on valmistunut jo kauan aikaa sitten, mutta... siitä tuli huono. Ei voi käyttää. Kuvissa näyttää varmaan ihan hyvältä, värihän on ihana ja lankakin aika unelma. Ohje on nimeltään Karhunvattu-mohairtakki, mutta kun sopivan väristä ja paksuista mohairia ei löytynyt, otin Malabrigon huivilankaa värissä Sunset. (Sen takia takki varmaan epäonnistuikin.)




Karhunvattuneule on tosi kivaa, ja sitä oli ihan hauska ja huoleton tehdä. Hihoista tuli kuitenkin aivan liian pitkät ja valmis neuletakki takertuu aluspaitaan ja muutenkin istuvuus on ihan nolla. Harmittaa toki, kun noin suuren työn on tehnyt ja lopputulos on floppi. No, tulipahan tehtyä. Ja opin sen, että en enää sorru neuletakkeja tekemään vaan pitäydyn sukissa ja muissa pienissä.




8. toukokuuta 2013

Elli 2 vuotta


Elli Beetu Pauliina Toopentytär on tänään kaksivuotias! Silloin vuonna 2011 päivä sattui olemaan äitienpäivä. Nimillä on tarina, jota ei taida ollakaan vielä avattu tämän uuden blogin puolella. Kutsumanimi on ihan keksitty vaan, taisimme pyöritellä joitain kuninkaallisia nimiä pilke silmäkulmassa ja Eleonoorasta kai se sitten tuli. Beetu on selvä jatkumo edelliselle kissalle, Aatulle. Pauliina taas löytyy kaikilta kahdelta perheen muulta naispuoliselta välinimistä, joten tottahan se oli Ellillekin annettava. Ja ihan pakko oli vielä tunkea Toope-emonkin nimi mukaan, on niin hauska nimi. Toope oli kaunis kilpparityttö hänkin, luultavimmin asustelee vielä Lapualla.



Päivänsankari sai aamulla herkkuja, mutta oli  niistä lähinnä hämmentynyt ja uskaltautui maistamaan vasta noin vartin päästä. Ei olla meillä totuttu Sheba-aamupaloihin ;)



Ja sitten vois mennä ulkoilemaan!


6. toukokuuta 2013

Pihalla


Pihallamme on kaksi "kaivoa". Toinen on oikea kaivo kasteluvedelle ja tämä toinen on öljysäiliö. Sen ympärillä oli vuorenkilpeä, jonka poistin ihan kokonaan ja lahjoitin kaverille. Tilalle istutin kokeeksi puutarhamansikoiden vauvoja sekä ahomansikkaa. Jos tulee marjoja, niin kiva, mutta jos ei niin keksitään jotain muuta. Ei tämä ollut ainakaan suuri investointi ;)



Elli ulkoilisi näinä aikoina ihan jatkuvasti, niin paljon kuin vaan jaksaisi ulkoiluttaa. Kiitettävästi poika onkin jaksanut narun toisessa päässä pitkin pihaa kiertää, kun neiti seikkailee.



Etupihan näsiä availee kauniita kukkiaan. Jos marjoja muodostuu, nypin ne heti myrkyllisyyden takia pois, mutta viime vuonna ei tullut yhtään marjaa.



Takapihan kaivon vierustalla kasvaa perennoja. Kanukkaa harvensimme jälleen ihan kunnolla, kaikki vanhat oksat hus pois. Taitaa noistakin tulla ihan vehreät kasvustot kesäksi. Työlistalla on aidan maalausta, joka onkin todella palkitsevaa työtä kun jälki näkyy noin selvästi. Aita nuorenee monta vuotta ja näyttää merkittävästi hyväkuntoisemmalta uuden maalin jälkeen! Sain vähän lisää keltaisia tiiliä kesämökin varastojen perukoilta ja niillä olisi tarkoitus jatkaa tuo tiilirivi yhtenäiseksi.



Lähikuvassa kaivon vierus. Pionia nousee ja jättipoimulehdet mätästää kivasti. Mukavia lämpätiloja luvattu tälle viikolle ja se varmasti tarkoittaa vihreyden lisääntymistä luonnossa. Mikäs sen mukavampaa :)