Pionien jälkeiseen aikaan mahtuu onneksi kaikenlaista muuta hienoa kukkijaa. Punaväriminttu aloittelee kukintaansa, joka on hurjan kirkas pinkki. Kiva piristys hellepihaan! Tuo kaunis kirjava lehti kuuluu syysleimu Créme de Menthelle, joka kukkii vasta myöhemmin.
Easy Elegance -ruusu Little Mischief puhkesi myös voimakkaan pinkkiin kukkaan. Tykkään hurjasti myös noista vihreistä, kiiltävistä lehdistä. Tämä kukki ainakin viime vuonna ihan pakkasiin asti, luultavasti sama toistuu tänäkin vuonna.
Kirjoapteekkarinruusu Rosa Mundi (ruotsiksi Polkagrisros ; ) lymyilee kirjavine kukkineen lehden alla. Kukat ovat todella hauskat ja tuntuu, että jokainen on vähän erilainen. Myös tämä on viime vuosina ollut kiitollinen kukkija, vaikka aika pikkuinen taimi onkin.
Emännän elkein pihalla astelee neiti Elli. Ulkoillessa ilme on usein tuollainen puolikoviksen viileä katse. Joku villi puoli kai sieltä pyrkii esiin, kun metsästysvaistot on oltava pihalla kunnossa. Muutaman kerran orava on päässyt karkaamaan Elliltä ihan tassun mitan päästä, on siis vaan ajan kysymys, milloin tulee saalista.
Keskeltä nurmikkoakin voi hyvin tähyillä saaliita. Ainakin kimalaisia pääsee usein läpsimään, sekä pienempiä höttiäisiä.
Saalista löytyy myös ihmisten popsittavaksi. Ahomansikat kasvavat Rhodon varjossa ihan jumbokokoisiksi. Makoisia, pyöreitä palleroisia : )
No nämä sitten... Hmmm. Viime vuonna meillä oli epäilyttävän muotoisia perunoita, tänä vuonna retiisejä näytti vaivaavan samantapainen outomuotoisuus. Voisipa melkein sanoa, että yök. Ensi vuonna yritän muistaa jättää retiisit kylvämättä, kun ei niitä meillä syö kuin mummo : )